Liike on lääke – mutta onko GOLF liikkeesi kunnossa?

Kiireinen elämä vie yhä useamman meistä etsimään vastapainoa arkeen. Monelle golf on juuri sitä: pitkät kävelylenkit, ulkona oleminen ja tavoitteellinen tekeminen rauhoittavat sekä mieltä että kehoa. Liike tekee hyvää – mutta yhä useammin pysähdyn kysymään: onko liikkeemme oikeasti kehoa tukevaa?

Työssäni kehotietoisuuden parissa olen nähnyt, miten ihmisen koko elämä näkyy ja tuntuu kehossa. Ryhdissä, eleissä ja siinä, mitkä kohdat kipeytyvät kerta toisensa jälkeen. Mikään ei synny tyhjiössä. Jokainen urheilusuoritus – aivan kuten työpäivä tai arjen askareet – rakentuu sen varaan, missä tilassa keho ja mieli sillä hetkellä ovat. Jos jompikumpi on kuormittunut, se näkyy väistämättä myös tuloksissa.

Golfareiden kehoissa toistuvat usein samat teemat. Lantion, alaselän ja takareisien alueet kuormittuvat, ja syy löytyy harvoin itse lajista. Pitkät kävelymatkat ja toistuvat kiertoliikkeet vaativat keholta paljon. Jos ryhti on vuosien istumatyön seurauksena lysähtänyt tai lantion asento on vinoutunut, keho alkaa kompensoida. Tällöin kiertoliike ei enää synny vapaasti, ja seurauksena voi olla selkä-, lonkka- tai polvivaivoja.

Moni aloittaa golfin vasta aikuisiällä, jolloin keho on jo ehtinyt sopeutua monenlaisiin elämänkokemuksiin. Taustalla voi olla pitkä työputki, stressiä, vastuita, ihmissuhdekriisejä tai muita kuormittavia vaiheita. Keho muistaa ne kaikki. Se, mitä emme ole ehtineet purkaa, jää usein kehon kannettavaksi jännityksenä, liikerajoituksina tai kipuna.

Kun tarkastelen kehoa osteopaattisesta näkökulmasta, katson sitä painovoiman ja niin sanottujen gravitaatiolinjojen kautta. Miten keho asettuu suhteessa maahan? Miten paino jakautuu? Huono istuma-asento, jatkuva kiire tai stressi nostavat helposti hartioita ja työntävät päätä eteenpäin. Tämä vaikuttaa kaularangan ja rintarangan asentoon, ja keho alkaa kompensoida muutosta lantion kautta. Lopulta koko kehon linja muuttuu – ja joskus yksi ainoa hartiajännitys voi olla yllättävän merkittävä tekijä golflyönnin rajoittumisessa.

Kehoa ei kuitenkaan kannattele vain luusto ja lihakset, vaan myös kalvorakenne, joka ympäröi ja yhdistää kaiken. Jokainen lihas on kalvon sisällä, ja kalvolinjat kulkevat päästä varpaisiin ja poikittain kehon läpi. Kun kalvoihin syntyy jännitystä, se vaikuttaa lihasten ja selkärangan liikkeeseen. Vaikka kuntoa harjoittaisi ja lihasvoima kasvaisi, piilevä kalvojännite voi rajoittaa aineenvaihduntaa, palautumista, liikerataa ja koko liikkeen laatua. Keho ei pääse toimimaan täysipainoisesti.

Siksi lähestyn hoitoa aina kokonaisuutena. Haluan ymmärtää kehohistoriaa: milloin jännitteet ovat syntyneet, mihin ne liittyvät ja miten ne näkyvät arjessa ja liikkeessä. Näin voidaan rakentaa yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka tukee asiakkaan omia tavoitteita – ei vain urheilussa, vaan elämässä laajemmin.

Usein työ ei rajoitu pelkkään hoitopöytään. Puhumme ravinnosta, liikkumisen laadusta, palautumisesta ja siitä, millaiset harjoitteet tai venytystekniikat tukevat juuri kyseistä kehoa parhaiten. Tavoitteena ei ole vain kivuton keho, vaan keho, jossa liike on vapaata, hengitys kulkee ja tekeminen tuntuu kevyemmältä.

Liike on lääke – mutta vasta silloin, kun se tehdään kehoa kuunnellen.